FODMAP-ruokavalion toteuttaminen

FODMAP-ruokavalio

Ärtyvään suoleen liittyvien oireiden kulmakivi on tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella FODMAP-ruokavalioon siirtyminen eli runsaasti FODMAP-yhdisteitä sisältävien ruoka-aineiden välttäminen ja niiden korvaaminen muilla ruuilla. Ruokavaliota toteutetaan ravitsemusterapeutin ohjeistuksella.

Hoito aloitetaan rajoittamalla ensin ns. FODMAP ruoka-aineita 4-6 viikon ajan, minkä jälkeen on suositeltavaa laajentaa ruokavaliota hitaasti FODMAP-aineksilla oireiden sallimissa rajoissa. Kyky sietää erilaisia FODMAP-yhdisteitä on hyvin yksilöllinen ja voi vaihdella huomattavasti potilaiden välillä ja sietokyky voi myös parantua ajan kuluessa suolen toiminnan rauhoittuessa. Tavoitteena on löytää sopiva, mahdollisimman joustavasti noudatettavissa oleva ruokavalio. Ruokavaliota toteuttaessa on tärkeää varmistaa ravinto-aineiden riittävä saanti. Tiukasti ja ilman ammattilaisen ohjeistusta toteutettu FODMAP-ruokavalio saattaa johtaa ravintoaineiden, kuten kuidun, B-vitamiinien ja raudan riittämättömään saantiin.

Mitkä ruoka-aineet sisältävät runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja?

Oligofruktoosia ja inuliinia on runsaasti erityisesti vehnässä, ohrassa ja rukiissa sekä sipuleissa. Niitä käytetään myös elintarviketeollisuudessa lisäaineina erityisesti maitotuotteiden valmistuksessa kuitulisänä sekä kuohkean koostumuksen aikaansaamiseksi. Myös oligogalaktoosia käytetään samalla tavalla elintarvikkeiden valmistuksessa, minkä lisäksi sitä ja raffinoosia esiintyy luontaisesti erityisesti täysjyväviljoissa, palkokasveissa, pavuissa (esim. soijapapu ja härkäpapu), linsseissä, herneissä (esim. kikherne) ja kaaleissa(pois lukien keräkaali ja lehtikaali).

Fruktoosia eli hedelmäsokeria on kaikissa hedelmissä, kasviksissa ja marjoissa, minkä lisäksi sitä käytetään monien elintarvikkeiden makeuttamiseen. Sen vaikutus vatsan toimintaan riippuu siitä, missä suhteessa frutoosia on ruoka-aineessa suhteessa glukoosin määrään. Paljon fruktoosia sisältäviin ruoka-aineisiin kuuluvat esimerkiksi hunaja, fruktoosisiirappi, omena, päärynä, vesimeloni, luumu, kirsikka, mango, persikka, aprikoosi, nektariini, persimoni, mustaherukka, taateli, viikuna, rusinat sekä kaikki kuivatut hedelmät (pois lukien banaani).

Sokerialkoholeja saadaan ruokavaliosta pääasiassateollisesti lisättynä esimerkiksi purukumeista, pastilleissa ja vähähiilihydraattisista välipalatuotteissa (esim. proteiinipatukat), joissa niitä käytetään makeuttajina. Lisäksi esimerkiksi luumuissa on luonnollisesti runsaasti sorbitolia ja mannitolia esiintyy sienissä sekä cashew- ja pistaasipähkinöissä.

Laktoosia eli maitosokeria on nestemäisissä maitotuotteissa ja tuorejuustoissa, mutta kovissa juustoissa se on jo valmiiksi pilkkoutunutta juuston kypsyttämisen ansiosta. Ärtyvästä suolesta kärsivän ei yleensä tarvitse välttää laktoosia, jos laktoosi-intoleranssia ei ole.

Tarkempaa tietoa vältettävistä ja suositelluista ruoka-aineista löytyy aiheesta kirjoitetusta kirjallisuudesta.